Torstai on toivoa täynnä, tai niin ainakin minä kuvittelen. Eilen olikin ihana kun Äijä tuli viikon tauon jälkeen kotiin, yhdeksi yöksi mutta tulipas kuitenkin. Viime viikon perjantaina Äijä heitti mut aamulla töihin ja itse katosi viettämään viikonloppua pakaten ja lastensa kanssa. Sunnuntai-iltana sitten hän lähtikin työmatkalle. Ikävä jo melkein meinasi yllättää kun Äijä ei ollutkaan totuttuun tapaan kotona. Nyt sitten illalla oli mun nukahtaminen vaikeaa kun taas olin tottunut nukkumaan yksin. Parisuhteen riemuja tämäkin. Ensin uni ei tule kun toinen ei kuorsaa vieressä ja sitten uni ei tule kun toinen tuleekin viereen. Voi elämä. Mutta ihanaa oli kuitenkin.

Eilinen ilta meni rauhallisesti, pakkaamisesta kieltäydyttiin molemmat kun kamaa oli jo laatikoissa siihen malliin ettei mitään rajaa. Nyt on suurin osa turhasta kamasta odottamassa siirtoa uuteen asuntoon.

Annan tuolle Äijälle arvoa enemmänkuin se itse uskookaan. Oli niin kiva kun toinen auttaa ihan auttamisen ilosta eikä sen vuoksi että tästä saa vastapalveluksen. Illalla kun kaupassa piti mennä käymään, Äijä ihan omatoimisesti ilmoitti että auto on pihassa ja rouva iskee persauksensa penkkiin. Olin jo orientoitunut menemään kauppaan kävellen. Se siitä iltalenkistäni sitten. Eipä tuo haitannut, muutaman minuutin muka säästin kun autolla käytiin kaupasta hakemassa leipää..

Mä tapasin tuon Äijän puolitoista vuotta sitten netin kautta. Joskus sitä vaan ihmisen polut sivuaa toisiaan ennenkuin ne kohtaavat. Äijä on kotoisin paikkakunnalta missä ennen mulla oli kesämökki. Koskaan en ole Äijään tuolloin tavannut, ja hän työskentelee todella lähellä työpaikkaani. Jos joku olisi vuosia sitten sanonut että tapaan miehen, joka asuu samalla paikkakunnalla missä kesämökkini sijaitsee, olisin tukehtunut nauruun. No niin se vaan elämä heittelee. Äijän kanssa on todella helppo olla. Hän on se mun parempi puoleni, saa minut tuntemaan itseni rakastetuksi ja mikä ihaninta, tuon asian kuulen päivittäin. Hän ei vain sanoin, vaan myös teoin kertoo asian minulle. Puolentoista vuoden aikana en ole esim. kertaakaan tiskannut. Olen onnellinen kun Äijä hoitaa tuon asian, eikä siitä edes tarvitse huomauttaa. Ihana mies. On ihanaa kun meillä on samanlaiset arvot elämässä, ei tarvitse selitellä ja perustella kun toinen ymmärtää.